Tausta

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Kellosepän tarina, osa 5



picfic: Etsikää kelloseppä





Sofie: Noniin, seuraava kysymys. *kääntää sivua*



Sofie: Montako teloitusmetodia Aloryn pyövelisuvulla oli 1340-luvulla käytössään?



Lili: Hmm, odotas... Olisiko ollut kahdeksan?



Sofie: Melkein. Oikea vastaus on kymmenen.



Lili: Äh, niin tietysti. Miten voin vieläkin osata näin hiton huonosti? *apea naurahdus* Pääsykokeet menevät varmasti loistavasti.



Sofie: Älähän nyt! Hyvin sinä pärjäät. *nappaa keksin lautaselta* Ja onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa harjoitella.


Dexter: *säntää ovesta ulos* Tytöt, minulla on vallan mainioita uutisia!



Dexter: Ette ikinä usko, mitä löysin!



Sofie: Jos tämä koskee taas sohvatyynyjen välistä löytynyttä lakritsipatukkaa, niin voit suosiolla säästää tarinan myöhempään. Yritän auttaa Liliä opiskelemaan hänen pääsykokeisiinsa. 



Lili: Sofiesta on ollut kyllä paljon apua. Hänellä on hyviä muistisääntöjä ja lukuohjeita.



Dexter: Ei, kyseessä ei ole lakritsipatukka, vaikka sekin olisi ollut kieltämättä mukava yllätys. Tämä uutinen teitä varmasti kiinnostaa.



Dexter: Kävin läpi kirjahyllyn viimeistä hyllykköä, kun silmiini osui luettelokirja kaikista magiaan erikoistuneista tietäjistä. Heidän vastaanottojaan kutsutaan loitsupysäkeiksi.



Dexter: Kävi ilmi, että meidän lähellämme sijaitsevassa kellosepänliikkeessä on yksi näistä pysäkeistä. Paikallinen kelloseppä lienee siis loitsujen asiantuntija.



Sofie: Todellako? *pudottaa häkeltyneenä kirjan* Voisiko häneltä löytyä ratkaisu peililoitsun purkamiseen?

Dexter: Niin voisi kuvitella! Ei luulisi peililoitsun olevan sentään mitään rakettitiedettä alan ekspertille.


Lili: Missä se kellosepänliike tarkalleen ottaen sijaitsee? En olekaan ennen kuullut siitä.



Dexter: Tämän kirjan mukaan se on lähellä sitä rantaa, jossa me kävimme kerran kalastamassa. Muutama kilometri pohjoiseen.



Dexter: *vilkaisee puhelimensa kelloa* Jos siis lähtisimme nyt heti, ehtisimme varmasti takaisin kotiin ennen päivällisaikaa.



Dexter: *hivuttautuu sulavasti Sofien kylkeen kiinni* Mitäs sanot siis, Softis?



Dexter: Lähdetäänkö jututtamaan kelloseppää? Ratkaistaanko vihdoin peililoitsun arvoitus? ;)

Sofie: Ehdottomasti. Olisi jo korkea aika saada jotain edistystä aikaan Kelvinin ja Julietin kanssa.


Sofie: *kääntyy Liliin päin* Entäs sinä, Lili? Haluatko tulla mukaan?



Lili: Taidan jättää väliin. *nousee ylös kirja sylissään* Minun täytyy mennä tekemään ruokaa veljelleni.



Dexter: Asia pihvi. Kerromme sinulle sitten jälkeenpäin, miten kävi.

Lili: Hyvä.


Dexter: Eiköhän lähdetä siis reissuun! *nappaa keksin Sofielta* Minä noudan sinut portilta kyytiin vartin päästä.



Dexter: Nähdään siellä!

Sofie! Hei! Minun keksini.. ò__ó







Sofie: Kuljemmeko varmasti oikeaan suuntaan? Pian tulee jo pimeää.



Dexter: Totta kai kuljemme. Olisipa typerää olla menossa väärään suuntaan, kun meillä on näin kiireinen aikataulu.

Sofie: Haahaa, hauskaa.


Sofie: Minua vain hämmentää tämä koko juttu. Miksemme ole koskaan kuulleet mistään kellosepänliikkeestä? Luulisi, että sellainen olisi tullut edes joskus vastaan.

Dexter: No, emme mekään jokaista alueen kolkkaa ole tutkineet. Yksi kellosepänliike sinne, tänne.



 Dexter: Joka tapauksessa aion käyttää tilanteen hyväksi kaikin mahdollisin tavoin. Taskunauriini on jätättänyt jo kuukausia, joten otin sen mukaan. Ehkä kelloseppä voisi vilkaista samalla sitäkin.



Sofie: Muista sitten, että ensin kysymme siitä loitsusta. Kelvin ja Juliet ovat nyt etusijalla, ei sinun taskukellosi.

Dexter: Ilman muuta. Rikkinäistä kelloa sietää paljon paremmin kuin kahta varastossa kököttävää 



Dexter: Hetkinen, hetkinen! *jarruttaa yhtäkkiä*

Sofie: Mitä nyt?


Dexter: *vilkuilee hetken ympärilleen*



Dexter: Mehän taidammekin olla jo perillä.

Sofie: Perillä? Oletko tosissasi? *tuhahtaa* Mehän olemme keskellä ei mitään!



Dexter: *mutisee hämillään* Tässä sen kuitenkin pitäisi olla. Puhelin värähti juuri, joten olemme sen mukaan oikeissa koordinaateissa.

Sofie: Mutta..


Sofie: ...eihän täällä ole mitään..?

*katsovat ällistyneinä tyhjää aluetta*


Sofie: Pelkkää... lunta.



Sofie: *nousee äimistyneenä ylös* Ja sinä siis olet satavarma, että olemme oikeassa paikassa?


Dexter: Kirjassa mainitun osoitteen mukaan kyllä. *karaisee kurkkuaan*
Onpa omituista. Ehkä tieto olikin vanhentunutta.


Sofie: Voi olla. Jospa osoite on muuttunut kirjan julkaisun jälkeen.

Dexter: Sekin tuntuu toisaalta epätodennäköiseltä.



Dexter: *tutkii kirjaa* Muistaakseni tämä on kirjoitettu vuoden sisällä. Ei siis kovin vanha julkaisu.



Sofie: Oli miten oli, ei täällä mitään kellosepänliikettä ole. Joko olemme väärässä paikassa tai koko tieto oli täyttä soopaa.

Dexter: Noh, noh. Kyllä täältä varmasti jokin selitys löytyy.


Sofie: *huomaa hangessa jotain*

Dexter: Lukaisen nämä pari sivua uudestaan. Jospa jotain jäi huomaamatta.



Sofie. *menee askeleen lähemmäs* Aivan kuin olisin nähnyt..



Sofie: ...kellon?






Sofie: *nostaa kellon varovasti kädelleen*



Sofie: Miksi tämä tuntuu niin 


Sofie: *tuntee yhtäkkiä kivuliaan poltteen silmissään* Mitä..?





Sofie: Aaah! *horjahtaa kauhistuneena taaksepäin ja pudottaa kellon*
Mitä hittoa?



Dexter: *ryntää paikalle* Mikä hätänä? Mitä tapahtui?



Sofie: E-en...en tiedä. Minä taisin nähdä jotain, kun kosketin tuota kelloa...

Dexter: Mitä kelloa?


Sofie: *nyökkää kellon suuntaan* Tuota tuolla. Se vain lojui hangessa.



Sofie: *katsoo Dexteriä huolissaan* Kun koskin siihen, näin taas sen saman paikan kuin unessani silloin syksyllä. Pimeä verstas ja uuni... omituiset kasvot.



Dexter: Tuohan alkaa kuulostaa jo siltä, ettet näe sitä näkyä aivan sattumalta.
Pitäisiköhän meidän tehdä jotain asialle?


Sofie: Ehkä, en tiedä. Se alkaa tuntua jo niin aidolta, Dexter.



Sofie: *tuijottaa ahdistuneena tyhjää aukiota* Voisimmeko kuitenkin lähteä jo pois täältä?

Dexter: Toki.


Dexter: Lähdetään vain.



5 kommenttia:

  1. Ihanaaa ❤❤❤
    Oot vaan niin hyvä tekemään kuvatarinoita ja ylipäätänsä kuvaamaan ❤
    Oikeesti, hypin innosta kun huomasin, että aiot julkaista nämä osat uudestaan ;3

    VastaaPoista
  2. jee kuvatarinaa...Jipii muuten toka kommentti♡ tykkään aina niin lukea kuvatarinoita, varsinkin sun tekemiä♡

    VastaaPoista
  3. Aah! Aivan ihana osa taas tätä ihanaa tarinaa cx Sä oot kyl aivan hirmu taitava näissä kuvatarinoissa!

    VastaaPoista
  4. Ihanaa, että jaksat julkaista nämä vielä! ♡
    Olen viettänyt kesäpäiviäni lukien kuvatarinoitasi, ja en voi muuta kuin ihailla taitojasi joilla asettelet nuket luonnollisiin ja eläväisiin asentoihin ja kirjoitat osuvat repliikit.
    Ihanaa kesän jatkoa sinulle!≧ω≦

    VastaaPoista
  5. Siis apua! Oon lukenut tänään sun kaikki kt XD Ja oon ihan koukussa! En oo oikeest tehny melkeen mitään muuta kun lukenut näitä❤️ Sä oot sairaan lahjakas ja taitava!💕 En pysty oottamaan seuraavaa osaa💖

    VastaaPoista